Nordenswan6d n o PM_i x7IithAajQqyD5pr5Bb Rx e I
Nordenswan on suomalainen Ruotsin vallan aikainen aatelissuku. Suku polveutuu savolaisesta Alopaeus-pappissuvusta.[1] Osa suvun jäsenistä on suomentanut nimen muotoon Norosmaa.[2]sekä Tuomas-Kettunen.[3]
Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninkamreeri Johan Alopaeus (1731–1811) aateloitiin vuonna 1772 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 2114 nimellä Nordenswan.[4] Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai numeron 157.[5][6]
Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aikajärjestyksessä
- Henrik Christian Nordenswan (1762–1822), lääninkamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies ja senaattori, Johan Alopaeuksen poika
- Gustaf Georg Nordenswan (1774–1853), Tervakosken paperitehtaan perustaja, Johan Alopaeuksen poika
- Victorine Nordenswan (1838–1872), taidemaalari (katso Düsseldorfin koulukunta)[7]
- Karin Nordenswan (1868–1940), taidemaalari
- Martha Nordenswan-Lindgren (1877–1963), kuvanveistäjä, taidemaalari ja kuvittaja
- Arthur Nordenswan (1883–1970), ruotsalainen hopeamitalisti Tukholman olympialaisissa
- Gösta Nordenswan (1886–1959), Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön ja Nokia Oy:n toimitusjohtaja[8]
- Otto Nordenswan (1888–1966), jääkärieverstiluutnantti
- Carl Lennart Nordensvan (1892–1980), jääkärikapteeni, Vaasan pataljoonan komentaja Suomen sisällissodassa
- Oscar Bjarne Hugo Nordenswan (1893–1984), jääkärieversti, valkoisen 18. jääkäripataljoonan komentaja Suomen sisällissodassa, 4. divisioonan komentaja talvisodan alussa
- Mikael Nordenswan (1904–1986), suomalainen kirkkoarkkitehti
- Aakkosjärjestyksessä
- Arthur Nordenswan (1883–1970), ruotsalainen hopeamitalisti Tukholman olympialaisissa
- Carl Lennart Nordensvan (1892–1980), jääkärikapteeni, Vaasan pataljoonan komentaja Suomen sisällissodassa
- Gustaf Georg Nordenswan (1774–1853), Tervakosken paperitehtaan perustaja, Johan Alopaeuksen poika
- Gösta Nordenswan (1886–1959), Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiön ja Nokia Oy:n toimitusjohtaja[9]
- Henrik Christian Nordenswan (1762–1822), lääninkamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies ja senaattori
- Karin Nordenswan (1868–1940), taidemaalari
- Martha Nordenswan-Lindgren (1877–1963), kuvanveistäjä, taidemaalari ja kuvittaja
- Mikael Nordenswan (1904-1986), suomalainen kirkkoarkkitehti
- Oscar Bjarne Hugo Nordenswan (1893–1984), jääkärieversti, valkoisen 18. jääkäripataljoonan komentaja Suomen sisällissodassa, 4. divisioonan komentaja talvisodan alussa
- Otto Nordenswan (1888–1966), jääkärieverstiluutnantti
- Victorine Nordenswan (1838–1872), taidemaalari (katso Düsseldorfin koulukunta)[10]
Valtiopäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun edustajat Ruotsin säätyvaltiopäivillä ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä:
- Henrik Christian Nordenswan (1762–1822), valtiopäivämies 1789 ja 1809[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nordenswan (1700–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Börje Thilman: Suvuista ja sukunimistä
- ↑ Alopaeus/Magnus Erik Tuomas-Kettunen. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Nr: 2114 Adliga ätten Nordenswan Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ Adliga ätten nr 157 NORDENSWAN Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan Alopaeus, aateloituna Nordenswan. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Nordenswan, Victorine (1838 - 1872) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Nordenswan, Gösta (1886–1959) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Nordenswan, Gösta (1886–1959) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Nordenswan, Victorine (1838–1872) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Henrik Kristian Nordenswan. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
|
